Sattui loman ensimmäinen maanantain sopivasti Slayerin keikkojen lipunmyynnin alkun kanssa samaan. Helsinkin keikalle sain 4 kenttälippua, kaveri samaan aikaan Tampereen keikalle rauhallisemmat istumapaikat. Päätimme katsella keskiviikkona Slayerin ja ne turhat ns. lämppärit ikään kuin torstain Helsingin keikan lämmittelynä joten istumapaikat kelpaa aivan hyvin.

Helsingin kenttäpaikatkin meni sitten kaikki noin 10 minuutissa. Nyt on kuitenkin kenttälippu itselleni, GF:lle, Tukiopetuslapselle sekä Johannes Toiselle. Eiköhän näillä kenttä- ja istumalipuilla pääse 10. ja 11. Slayerin keikat taas loppuun asti.

Slayer jälleen Suomeen -IL

Olihan siitä puhetta jo Tuskan jälkeen, mutta jollain tapaa olin odotellut ettei tuo tuplakeikka toteutuisi, hieman liian pian edellisen jälkeen tämä taas tulee. Sitä paitsi palaa vapaita monta päivää.

Sattuisiko ketään lukijaa kiinnostamaan käytetyn Nokia E90-puhelimen hankinta? Noin vuoden vanha eli takuuta vielä noin vuosi, punainen E90 lähtisi suurin piirtein 400 eurolla. Ei uuden veroinen, eikä uuden hintainen. Mikäli kiinnostusta syntyy, edes kysymyksien verran, kommentteihin voi laittaa.

Kuten tästä voi huomata, en ole kovin aggressiivisesti pyrkimässä luurista eroon.

Lähdimme lauantaina käymään Viking XPRS:llä Tallinnassa. Satamassa jo muistin miksi en pidä risteilyistä. Ihmisiä, ja paljon. Jonoja ja eläkeläisiä. No, paatti oli ihan inhimillinen, ilma hieman vähensi terassista nauttimisen iloa, mutta lyhyt matka meni joutuisasti virvokkeita nauttien.

Tallinnassa kävimme oikeastaan tekemässä vain pari kierrosta Vana Tallinn alueella. Hienoja vanhoja rakennuksia ja sitä rataa. Syömässäkin ehdimme käydä, sain oikein hyvän pihvin eteeni. Tuliaisia ei toki tullut hankittua, vain muutama tölkki Smirnoff Icea jäi juomatta jotka siis päätyivät tuliaisiksi sitä kautta.

Kiva reissu, ehkä ajan kanssa uudelleen.

Tulipa taas lämpöä sekä iholle että kuuppaan kun noin kello 16.25:n ruuhkaan kävelin rautatieasemalta Keskuskatua pitkin Akateemiseen kirjakauppaan ja takaisin. Matkalla olisi tehnyt mieli suorittaa lukuisia kertoja polvitaiveammuntoja edellä laahuilevien zombien kohdalla.

Ruuhka-aikaan remontoinnin vuoksi kavennetulla kadulla mennään hitaasti kuin pelättäisiin yli 10:een nousevan pulssin olevan ihmiskunnalle sukupuuttoa aiheuttava asia. Tunsin olevani ehjä Lada rikkinäisiä mersuja matelevalla autobaanalla germaaniassa. Ohi heti kun vastaantulijoiden verkkaisesti valuva massa näytti lomastaan tilaisuuden tulevan. Ymmärrän sunnuntaikävelyn kun halutaan katsella näyteikkunoita ja kadulla on yhtä paljon ihmisiä samalla osuudella Suomella uimamitaleita, mutta minkä takia sinne sekaan ängetään perjantaina nostattamaan lämpöä jo muutenkin yllättävän hikisellä reissulla.

Akateemisen ovilla bonuksena hermotelojen alle oli jäädä tekstiviestin kirjoittelua selvästikin vasta opetteleva naishenkilö.

Havuja perkele!

Kävin eilen työterveysterveydenhoitajalla pienoisen hengitystilanteen vuoksi. Rasituksessa rintakehää ahdisti ja pientä painetta ja polttoa tuntui. Päästyäni Mehiläiseen tilanne meni aika ripeästi eteenpäin. Eilen otettiin tulehdusarvot ja senkka verestä. Tulokset tänään sanoivat tyhjää, ei siis veressä mitään tulehduksiin viittaavaa, lisäksi tänään keuhkojen puhallustehon mittaus joka oli alle normaalin, sen jälkeen sitten EKG ja thorax-röntgenkuva. Lääkärin mukaan suuri sydän kun en nyt hinteläkään ole.

Olihan se mielenkiintoista.

Luultavasti ei taas mitään löydy kuitenkaan.