Suljin tietokoneeni

Okei, myönnän heti alkuun että kyseessä oli vain yksi tietokoneistani. Palvelin jolla tämä blogi pyörii, jäi luonnollisesti päälle, sekä tämä kannettava tietokone oli näköjään myös päällä. Aion kyllä sammuttaa tämänkin.

Alunperin, idean tähän kirjoitukseen saatuani halusin kirjoittaa tämän kynällä ja paperilla. Se jäi sikseen kun huomasin kannettavani olevan päällä, ja muistettuani etten pidä käsinkirjoittamisesta.

Kun olin saanut pääkoneeni sammutettua, asunnossani kuuluva humina lakkasi, musiikki lakkasi soimasta, ja yhtäkkiä tuntui että on aikaa vaikka mihin. Jos nyt jätetään taas valvottu yö ja sen aiheuttama väsymys sikseen. Palvelimen pitämä vaimea hurina peittyy sekin kadun liikenteen ääniin. Olo oli kuin olisin päässyt hotelliin jonnekin kauas pois. Hotelli tosin olisi siistimpi. Tarkoitan tuolla sitä, ettei ole enää jotain tiettyä yksittäistä häiriötekijää, tai asiaa mikä nielisi kaiken ajan, edes huomaamattaani.

Olen kyllä pitkään jo tiennyt että koneella roikkuminen nielee aivan liikaa aikaa, ei siitä ole epäilystäkään, mutta tähän mennessä en ole asialle tehnyt mitään. Tällä kertaa sammutin koneen aivan hetken mielijohteesta, jolloin itselleni ei jäänyt aikaa miettiä onko idea hyvä vai huono vai pelkästään sellainen minkä toteuttamiseksi laiskuuteni pitäisi kääntyä hetkeksi pois.

Tiedän senkin, että mikäli minun pitäisi saada aikaiseksi jotain, niin 5 sekunninkin harkinta-aika yleensä saa minut sopeutumaan ennakoivaan ajatukseen siitä, että mitä jos en teekään sitä mitä piti saada aikaiseksi. Nyt tuon tietokoneen sammuttaminen poisti suurimman tekosyyn olla “kiireinen”. Vaikka olen kohta taas yliväsynyt, juuri nyt en halua käydä lainkaan nukkumaan, koska tuntuu kuin olisin saanut eilisen päivän takaisin. Ja sitä edellisen. Tai oikeastaan, näin olisi vasta jos tekisin tänään jotain noiden kahden päivän tuhlailun tilalla. Mutta nyt olen antanut itselleni tilaisuuden.

Onneksi olkoon ihmisille keillä tietokone ei varasta aikaa. Tiedän, ihmismieli keksii sen aikavarkaan tarvittaessa, eli muillakin kuin tietokoneita ajankulukseen käyttävillä voi vastaavia asioita esiintyä. Itse muistan ryhtyneeni siivoamaan kouluaikana kun piti opiskella. Nyt saatan alkaa siivoamaan kun en keksi muutakaan tekemistä.

Jos maltan pitää tietokoneeni sammutettuna riittävän kauan, toivon ja pelkään etten enää pitäisikään sitä viikkokaupalla 24/7 käynnissä. Toivon myös hahmottavani itseäni hieman paremmin. Ei, ei välttämättä paremmin, mutta mielellään pidempään säilyvällä asenteella. Palataan edes aiheeseen, jos ei muuten palata.