Oli kyllä sen verran urakkaluontoinen viikonloppu1, että töihin tuleminen on sekä helpotus että huokaus. Helpotus siksi, että näkee ihmisiä ja voi kuvitella olevansa jälleen elossa, huokaus siksi, että näkee ihmisiä. Olo on kuin jostain kirjasta/elokuvasta2, tuntuu että on käynyt jossain kaukana kaukana voimien rajoilla ja kun tulee takaisin, ei ehdi/voi levätä lainkaan vaan on tultava töihin suoraan.
****
(Piti tähän tekstiin kokeilla sitten tuota lisäämääni ominaisuutta eli tuo footnote3, vaikka melko turhia luultavasti, mutta testiajoa vain)
