Koko tämän viikkoa olen ollut hereillä noin aamukuuteen saakka. Eilen olin kyllä töistä lähtiessäni lähes vakaasti harkinnut meneväni nukkumaan aikaisin, eli siis ennen klo 02.00. Toisin kävi. Neljän tienoilla yritin jo päästä nukkumaan, menin jopa peiton alle, mutta en saanut unta. Olipa omituinen olotila, minä joka nukun aina, en saanut unta. Okei, en nuku aina, kysyjästä riippuen en joko nuku koskaan tai sitten se on tuo aina. Esimieheni kuulemma oli myös sanonut yrittäessään soittaa minulle aamupäivällä tänään, että no se mies nukkuu kyllä aina, soitti koska tahansa.
No nukahdin sitten joskus seitsemän jälkeen, ja herätyskello eli puhelin sai osumaa torkkukytkimeen kello 11 alkaen. Pari kertaa nousin jopa sängystä ihmettelemään hädissäni että mitä hittoa, taas myöhässä töistä. Jokaisella heräämiskerralla oikea käteni oli sattunut lojumaan jossain oudossa paikkaa, sillä se oli puutunut siten, ettei siinä ollut mitään tuntoa, mutta ei myöskään itselläni tuttuun pistelyyn puutumisen yhteydessä. Käsi ei vain totellut aivojani ja se oli hilpeätä juuri herättyäni. Onneksi en harrasta aamukahveja tai muuta sellaista.
Viimeinen herääminen tänään sitten tapahtui tarkalleen 13.26 kun havahduin, onnekseni, ilman herätystä, siis olin onnistunut sohimaan herätyskellosta torkkukytkimenkin pois päältä. Klo14 piti jo olla töissä joten en ehtinyt sitten sen enempiä harrastaa nukkumistani.
Kuten aiemminkin jo mainitsin, nukkumisesta on tulossa lisää tekstiä, ja koska tosiaan pidän siitä melko paljon, aloitan sitä varten oman Lokeron. Jospa se siitä. Lokeron kuvaketta tosin ei vielä ole, töissä ei ihan kaikkea saa/pysty tehdä.
