Janin kanssa alkoi pieni keskustelu kommenteissa keskusteluista, tai oikeastaan pitkiksi venyvistä kommenteista. Tämä kirjoitus syntyi sitten taas siitä.
Jotkut blogit saavat parhaan sisältönsä juuri kommenteissa virinneestä keskustelusta. Lyhyt alustus merkinnäksi, provoa tai ei, ja sitten alkaa kommentit tulvia. Sinänsä hienoa, sisältö saa vähän väriä muutakin kuin omistajansa, tämä tosin edellyttää melko suosittua blogia. Janilla sellainen onneksi on.
Onko parempi kirjoitella lyhyitä merkintöjä jotka keräävät paljon kommentteja, vai pitkiä merkintöjä jotka saavat vain vähän kommentteja? Voiko näitä edes laittaa samalla viivalle?
Koitetaan nyt ihan kiusallani, tylsällä ja ennalta arvattavasti kehittyvästä aiheesta, ja vain vähäistä lukijakuntaani tuskin provosoivalla aiheella, siiviläpalveluksen keston pituudesta. Siis siviilipalvelus tietty. Liian lyhyt tai liian pitkä? Sopiva? No niin, tiesin, kukaan taas kommentoi…
(Pitäisikö allekirjoittaneen joskus keskittyä tähän kirjoittamiseen? Ettei hyvät ideat kirjoitukseksi aina luhistu lyhyen raapaisun luonnosteluun. Keneltä näitä kysymyksiä edes kysyn?)
Jani kommentoi:
Minä otin jo kauan sitten sen asenteen, etten edes pyri sen hienompaan kuin raapusteluihin, luonnosteluun. Tavallaan toivoisin, etten koskaan sen parempaan pääsisikään, vaikka on varmaan niin, että jonkinlaista kehitystä siinä metodissa pitäytyessäänkin väistämättä tapahtuu.
Kuraattori kommentoi:
Oon huomannu että kaikki mitä olen tallentanut luonnoksiksi, on jäänyt sinne listaan. Heittämällä valmiiks tai ei lainkaan… kai. Ja joo, kaikessa kehittyy kun tarpeeksi toistoa syntyy.
johannes toinen kommentoi:
Kyllä se tosimiehen pitää armeija käydä.
Kuraattori kommentoi:
Johannes repäisi