Join eilen yhden perryn. Ei tehnyt kyllä mielikään enempää, en ole siis ryhtymässä taas dokaamaan. Olin yli 3 kuukautta raivoraitis, ja vaikka siinä ei sinänsä ollutkaan vikaa pitkin urakkaa, niin alkoi tuntumaan silti siltä, että juuri tuo ilman oleminen oli päässyt pääosaan, eikä se että joisin vähemmän tai en lainkaan. Selkeätä vai mitä. Siis tarkoitus alunperin oli pitää taukoa juomisesta, eikä ryhtyä raittiiksi. Asiana lähes samoja, mutta semanttisesti näillä on eroa.
Nyt kun laitoin tuon tauon poikki, voin edelleen olla juomatta, mutta voin myöskin juoda ilman että rikon mitään lupauksia itselleni. Ja uskon että en ryhdy samanlaisiin suorituksiin kuin alkutalvella huomasin suorittavani, enkä muutenkaan toivo nousevani samalle tasolle perryjen suhteen kuin ennen taukoani. Golden Cup Perry nyt vain sattuu oleman hyvän makuista, maun takia sitä voi hyvin juoda muutaman viikossa esimerkiksi saunassa.
Juominen tai juomattomuus voi joillekin olla iso asia, siltä se tuntui aiemmin myös itselleni, mutta pyrin nyt siihen ettei juominen ole mitään itselleni. Ei ongelma eikä tavoite eikä helpotus, ei muuta kuin sitä itseään, juomista maun tai janon takia. Alkoholilla ei tarvitse olla mitään osuutta koko asian hahmottamisessa.
