Päivä-arkisto: 9. Maa 2006 ↓

Ctrl-Alt-Del on jo vuodesta 2002 ilmestynyt sarjakuva, jossa kaksi tietokone/konsolipeliaddiktia sekoilee. Tai oikeammin, sen verran mitä nyt olen ehtinyt lukemaan, niin toinen niistä sekoilee riittävästi molempien puolesta, ja toinen koittaa hieman laittaa jarrua vauhtipyörään. Suosittelen edes vilkaisemaan mikäli ns nörttikulttuuri ei aiheuta ihottumaa. Tässä valmis linkki ensimmäiseen sarjakuvaan.

Päätin lisätä taas yhden blogin harvaan (lyhyt/vähäinen, ei tiiviin vastakohtana) blogilinkkilistaani tuossa vas… oikealla ->. Just Sopivasti on hyvin mahdollisesti hyvin monelle tuttu, mutta itse en ollut siihen tutustunut lainkaan tätä aiemmin. En siis päätynyt sinne “mitähän siellä on sitten kun on niin suosittu” tunnelman johdattelemana, vaan jollain tapaa sattumalta.

Tämä on yksi niistä harvoista, siis harvoista harvoin, siis kun ei ole montaa ja niistäkin sitten se… niin niistä blogeista mitä seuraan/seurannen, joiden ulkoasu herätti välitöntä myötäylpeyttä. Ja siinä sitten päätin vilkaista sisältöäkin, ja sekin oli oikeastaan sellainen että no niin, joku onnistuu keskittymään just sopivasti [sic] ilman että saa vaikutelmaa että onpa nyt keskitytty oikeen urakalla. Onnittelen itseäni tästä valinnasta, Just Sopivasti tuskin on moksiskaan.

Huomasin käyttäneeni melko useasti tässä merkinnnässä sanaa “harva” sen eri muodoissa, joten täältä lisää sanan käyttöä.

Nyt aamulla: No tässä tapahtui joku outoisuus, heräsin nyt ihan ilman kellojakin, klo 10:n aikaan. Olin kyllä virittänyt tietokoneen ajastetun toiminnan soittamaan pari ripeää biisiä myöhemmin, ja tietenkin äänenvoimmakkuus paljon lujemmalle kuin normaalisti. Ja yksi kaiutin on toki puolen metrin päässä tyynystä.

On se järkytys kun ei voi luottaa enää edes siihen että varmasti nukkuu liian pitkään. Nyt heräsin pari tuntia liian aikaisin, ja takuulla on töissä sitten silmät ristissä kaverillakin kun mua niin väsyttää.

Kello on nyt noin 3.47 aamulla ja klo14 alkaen pitäisi olla 16 tuntia töissä, eli levänneenä ja niin silleen. Nyt kun vihdoin ymmärsin yrittää käydä nukkumaan, ryhdyin etsimään puhelintani herätysajan siirtoa varten. No oho, puhelin taitaa olla vieläkin/jo työpaikalla. Siinähän herään sitten väsyneenä ja univelkaisena ajoissa. Ja kaiken lisäksi olen menossa töihin työkaverin kyydillä, hyvä siinä sitten soitella että nyt oltas tässä kohdilla, tuutko kyytiin.

Ei juuri hymyilytä.