V for Vendetta, upea elokuva. Juoni ei varsinaisesti sisältänyt mieltä räjäyttäviä käänteitä, eikä ollut kuitenkaan suoran putken läpi katsomista. Tehosteilla ei pelleilty, räjähdykset olivat harvassa ja eivät tilanteeseensa liittyen ampuneet yli. Näyttelijät olivat myös tehtäviensä tasalla. John Hurt loisti diktaattorimaisena Korkea Kanslerina, Hugo Weaving salaperäisenä kostajana, ja ah, Natalie Portman, hän on kyllä mielestäni huomattavan paremmalla tunteella mukana kuin esimerkiksi Star Wars osissa 1-3. Lähinnä tulee mieleen Portman elokuvassa Leon, aito ja roolinsa näköinen. Myös Stefen Rea tekee mainion sivuroolin V:tä etsivänä poliisina.
Elokuva käsittelee aatteen voimakkuutta, oikeastaan kokonaan. Aate on luodinkestävä ja kuolemaakin tärkeämpi. V ei kaihda keinoja päämääräänsä saavuttaakseen, ja se tekee hänestä tavallaan myös antisankarin, mutta päämäärä taas on jalompi. Tarkoitus pyhittää keinot. Huomaan nyt että olen kamalan huono jäsentelemään elokuvaa kertomatta siitä liikaa, mutta kuitenkin kertoen tarpeeksi. Muistan nauraneeni muutamia kertoja, osa tilanteista oli sellaisia joissa muutkin nauroivat, osa sellaisia joissa tiedostin olevani ainoa ääneen hymyillyt. Yllättäviä asioita tai tekoja elokuva ei paria poikkeusta lukuunottamatta tosiaan tarjonnut, mutta se ei näin ehjän ja mielestäni loistavan elokuvan kestäessä haitannut. Katsojasta riippuen, elokuvassa oli myös muutama, ehkä yksi tai kaksi sellainen seikka joka tuntui olevan elokuvassa siksi koska kaikki tekee niin, kaikissa elokuvissa pitää olla asia näin jne. Muuten tuntui pitkästä aikaa katsovansa uutta elokuvaa.
Hienoa mielestäni. Suosittelen kyllä kaikille jotka eivät aina halua katsoa aivotnarikkaanmäiskettä. Pitää tähän lisätä toki seikka jonka olen maininnut ennenkin, The Island-tekstissäni, eli siis kuinka naissankari voi pelastaa floppi/täyspaska/mikähän-se-oli-luokitukselta. Tässä, mielestäni siis aivan erinomaisessa elokuvassa, mikäli sen loputtua tuntuu siltä että rahat olisi mennyt vaikka ryöstäjälle mielummin, täytyy muistaa, että Natalie Portman siilitukassa on miehisestä näkökulmasta juuri sen elokuvalipun arvoinen. Naisille tämä neuvo on toki lähes hyödytön.
Ja nyt kun luin koko tekstin uudestaan, niille jotka tuntevat entuudestaan mainitut näyttelijät, osaavat luultavimmin perustaa ennakkokäsityksiään elokuvan laadusta jo niihin nimiin, ja muille tästä merkinnästä ei taida olla paskankaan apua. Siinähän vietätte perjantaita sitten.
update: PorkkanamerkitTM lisätty.
![Porkkania 5 [sic]](/wp-content/images/porkkanat5.gif)
