Virtual Server päässäni kaatuu

Tuntuu että päässäni pyörii useampia virtual server-systeemejä. Hyviä fiiliksiä ajavat virtuaalipalvelimet tosin tuntuvat olevan microsoftin käsialaa, ja masentumiseen tai vaikka laiskuuteen liittyvät palvelimet ovat vakaata *nix-pohjaa.

Taas tuntuu masennus iskevän päälle, ja vaikka tiedän että boottaus pitäis toimia, niin mitään en tee eikä mitään tapahdu. Nämä alakuloiset ja melankoliset aiheet pysyvät kyllä kuin itsestään toiminnassa, mutta mikäli mitään mukavaa tapahtuu, niin silloin tuntuu bugi ominaisuus tekevän tepposet ja se osa clusteria tippuu pois päältä.

Ärsyttää myös kovasti se, että tiedän kykeneväni haihduttamaan moiset virhekoodirivit, mutta samaan aikaan tuntuu että miksi niin pitäisi tehdä. Tuntuu rasittavalta ja jollain tapaa jopa ahdistavalta tietää mikä olisi oikein tehdä. Miksi koskaan se helpoin ratkaisu ole samalla oikein ratkaisu.

Tiettyjen asioiden tiedostaminen ei tee niiden tiedostamisesta silkkaa nautintoa. Enkä nyt jaksa näköjään tätäkään näkökulmaa pääni sisään hahmottaa tämän paremmin. Töihin kävellessä oli kyllä maailma niin pieni ja ahdas että mikäli se olisi pannukakku, olisin kävellyt reunan yli enkä olisi edes huomannut tehdä asialle mitään.

________

Tagit:


4 kommenttia

  1. Katotaan sitä mökkijuttua jossain vaiheessa, mäki voisin buuttaa pikkusen.

  2. Hyvä idea.

  3. Kuraattori kirjoitti: “Tuntuu rasittavalta ja jollain tapaa jopa ahdistavalta tietää mikä olisi oikein tehdä.”

    Onko fysikaalisesti mahdollista olla enää yhtään oikeammassa?

  4. No kun minä noin kirjoitin, niin tuskinpa vaan ;)

Kommentoi

(Vaaditaan)