Päivä-arkisto: 18. Elo 2006 ↓

Iltalehdet, molemmat, muun muassa, toistivat STT:n uutista Simo Ruumensaaren seksuaalirikossyytteistä. Syyttäjän mielestä kyseessä on törkeä raiskaus, tai toissijaisesti raiskauksesta ja törkeästä pahoinpitelystä.

Simo-setä kuitenkin on erimieltä.

Mies itse katsoi, että teko oli lievempi. Hänen mukaansa kyseessä oli enintään pakottaminen seksuaaliseen tekoon.

Tässä kohtaa laitetaan rautalanka sulakkeen tilalle jotta voidaan käämiä polttaa aivan rauhassa. Sanokoot laki mitä tahansa, mutta on pakko ihmetellä miksi raiskaus olisi koskaan mitään muuta kuin törkeä. No juu, syytön kunnes toisin todistetaan, eli ehkä Simo ei raiskannutkaan ketään. Ainoastaan enintään pakotti seksuaaliseen tekoon. Syytäkin patistaa mielentilatutkimukseen kuten iltalehdissä kerrottiin.

Niin ja miten helvetissä syyttäjä voi esittää syytteeksi joko törkeää raiskausta tai törkeän pahoinpitelyn ohella “pelkästä” raiskauksesta. Eikö raiskaus ole jo tekona AINA törkeä? Enkä nyt todellakaan jaksaisi lakiteknistä hölynpölyä lievän ja törkeän teon määritelmistä.

Ruumensaari lataamoon vain ja voltteja ohimolle. Ja riittävästi ampeereja sitten kanssa.

On tämä joskus vaikeaa yrittää ymmärtää oikeusvaltion suhtautumista. Nyt tosin en edes yritä, joten jos lukijoista on yksikään sympatiamielinen “syyttömiä” raiskaajia kohtaan, niin antaa tulla. Ja tiedän kyllä senkin, että naiset saattavat joskus täysin ilman syytä nostaa rikosilmoituksen raiskauksesta, sekin on väärin, enkä tässä nyt käsittele sitä asiaa lainkaan, vaan sitä, miten oikeasti raiskauksen tehneitä tulisi kohdella.

Pitäisi varmastikin joskus käydä jokin asiatekstin luomista kehittävä kurssi, näistä tulee aina tällaisia rimpuloita.

Tässä uutta uljasta taulua tehdessäni huomasin että ulkona on ukonilma. Normaalit ihmiset huomaa sen kyllä ikkunasta ulos katsomalla, mutta täällä ei tehdä niin. Ikkuna josta huomasin tuon säätilan muuttuneen on selkäni takana, eli koska en ole varsinaisesti pöllö eikä sen lisäksi niskassani ole silmiä, salaman välähdyksen huomaaminen ei ole ihan niin automaattista kuin luulisi. Ja jos tosissaan haluaisi luulla sen olevan helppoa, minulla on olohuoneen kaikissa ikkunoissa verhot alhaalla. Vielä tämän lisäksi, maalaamista aloittaessani päätin korostaa musiikinkuuntelua käyttämällä ainoastaan kuulokkeita eli ympäristön äänetkin ovat hieman ambienttia.

Silti huomasin salamaniskun. Jos en nauttisi ukkosesta salamoista ja sateesta ja myrskystä, haluaisin olla hieman huolissani että noinkohan se “myrsky” on olohuoneeni ja taloyhtiöni roskalaatikoiden välissä.

lisäys… vilkaisin keittiön ikkunasta ulos, ja siellä, eli ulkona, sataa todella kauniisti. vettä tulee enemmän kuin meidän hanasta viikossa. Ja ilman kuulokkeita olisinkin sen myös kuullut aiemmin. (Sauna päälle ja ulos kävelemään, paras idea ainakin minuuttiin!)

Äsken olin melko pitkästä aikaa maalamassa wacomilla, ja mielestäni hyvän alun jälkeen olin editoimassa muutamia tasosekoitusasetuksia, ja värit miellytti kovin ja olin “in the zone” kunnes Corel Painter IX teki microsoftit, eli kaatui saappaat jalassa suorin vartaloin suoraan 6′ mullan alle. Ja olinko mitään tallentanu? Hetken aikaa oli fiilis että sain henkisestä lapiosta rintakehään. Ja päähän ja polveen ja munuaisille. Eli en mitään ollut tallentanut.

Ainoa, hyvin pieni, pienen pientäkin pienempi lohtu tässä on se, että olin aivan liian orjallisesti, jopa aloittelijamaisen orjallisesti asemoinut elementtejä täysin kultaisen leikkauspisteen mukaan, ja se oikeastaan hieman kaihersi. No nyt sitten EHKÄ aloitan alusta. Kiroiluttaa silti runsaasti.

Siveltimellä, oikeilla väreillä ja oikealle kankaalle maalatessa ainoa ongelma mitä kaatumisesta seuraisi olisi hieman sotkua ja tahatonta spontaaniutta värien sijainneissa. Tämä kaatuminen tuli liiaksi kulman takaa, olisi edes ilmoittanut että nyt kaadutaan, haluatko painaa OK-nappia.

update: Sain sitten kuitenkin alusta aloittaen maalauksen/teoksen valmiiksi. Linkki haluaville.

Tässä on lähes koko viikon ollut sellainen fiilinki ettei oikein innosta kirjoittelu, suljin jopa koneeni muutama päivä sitten kypsymisasteen ylitettyä varsin korkean kynnyksen. Nyt mietin hyvää keinoa tuon umpeutumisen avautumiselle, ja yksi jo pidempäänkin odottanut projekti voisi olla sellainen. Nimittäin, siirtäisin kaikki DVD-leffani viereiseen hyllyyn ja viereisen hyllyn kirjat DVD-leffojen tilalle. Tiedän, valtava urakka ja sitäkin suurempi hyöty, mutta taidan taas olla sellaisessa pisteessä jossa pienikin onnistuminen ja sen odotettavasti tuoma positiivisen rohkaisun kierre auttaisi hyvään vauhtiin.

Enpä sitten tiedä ja miksi tietäisin.