Sähköpostin vääntäminen

Mä olen todella surkea kirjoittamaan sähköpostia. Nytkin pitäisi kirjoittaa pari Lontooseen, pari Italiaan ja vähintään muutama Hollantiin. Mutta ei lähde käyntiin.

Sepä tässä useimmiten ongelma onkin. Käyntiinlähtö. Jos pääsisin aloittamista pidemmälle, niin lumipalloefekti kyllä hoitaisi yleensä sen ettei sähköposti ole kaksi sanaa osoitteen lisäksi.

Muutenkin kirjoittaminen on vähän omituista joskus. Nytkin pitäisi kirjoittaa niitä posteja, mutta kirjoitan niistä posteista. Skrubu kirjoittaa kirjoitus-angstista, eräänlaisesta sellaisesta. Tuo kirjoitus oli oikein hyvä, tiedän tunteen kun ei aina jaksa kirjoittaa. Tässä tuli nyt vähän blogikirjoittamistakin sekaan.

Niin niistä sähköposteista, eihän se vaikeaa ole eihän? Se kirjoittaminen siis. Käytän Thunderbirdiä (1.5.0.7) ja se kyllä toimii ihan hyvin, joskus kirjoitan Nokia9300:n sähköpostisovelluksella joka sekin toimii aivan kelvollisesti. Välineistä ei ole kyse, eikä totta puhuen aina ajastakaan. Valitettavasti tuntuu siltä, että mikäli sähköpostin kirjoittamiseen menisi 15 minuuttia, niin aikaa sen viidentoista minuutin sijoittamiseen menee yli tunti. Ja jos sitä tuntia taas ei ole, niin ei sitä varttiakaan tule.

Sinne Hollantiin, sanottavaa kyllä olisi ja on, ja postiakin on tulossa, ei se ettei saa aikaiseksi kirjoittaa tarkoita ettei ole asiaa tai ettei halua kirjoittaa. Älä ihan vieläkään luovuta, ethän.
Sinne Lontooseen, posti/t on tulossa, tuskin elämä siellä kovasti häiriintyy vaikka viipyvätkin.
And you there in Italy, you waited almost 9 years for me to come visit there, can you wait for my mail few months more? Maybe? Forse?

Juu ei nämä nyt olleet mitään korvaavia viestintöjä, ja kaiken lisäksi, auttoivat todennäköisesti vain itseäni hieman rauhoittumaan asian suhteen. Niin se vain on, että ottaa aikaa ottaa aikaa kirjoittamiselle, etenkin tärkeäksi kokemilleen posteille.

________

Tagit:


3 kommenttia

  1. Tuttu tunne. Yleensä tuollainen on tavallista saamattomuutta, jonka syyt voivat olla monenlaisia. Siihen aikaan kun kirjat kirjoitettiin kirjoituskoneella, johon oli pantu paperi odottamaan naputtelua kirjailijat puhuivat tyhjän paperin syndroomasta. Sille pitäisi varmaan keksiä moderni vastine.

  2. Kaikesta turhasta tulee kyllä kirjoitettua, sijaiskirjoittamista ja vetkuttelua, mutta siitä mistä pitäisi kirjoittaa, ei synny mitään. Äskenkin, tuota ylläolevaa aloittaessani, mielessäni oli kyllä pyrkiä saamaan aikaan kirjoitus tietokonelaitteistojen valmistajien harjoittamasta laite-arvostelusivustojen “rasvaamisesta” mutta eihän siitä sellaista merkintää tullut. Ehkä joskus vielä.

  3. Minustakin se Skrubun kirjoitusangstailu oli oiva! samaa vikaa ollut täällä mullakin, ei oikein ota juttu syntyäkseen. Symppausta siis suuntaasi kohtalotoverilasta!

    Kiitos muuten siitä sunaitis-domain muistuttelusta. Itsellänikin on ollut mielessä, että sen voisi ottaa “uuden” bloginsa perustaksi. Kun sais aikaiseksi selvittää noita fidisk-asioita.

Kommentoi

(Vaaditaan)