
My Dying Bride ei ole ennenkään aivan tuntematon bändi ollut itselleni, mutta hyvin harvoin kuunneltu. Tiedän erään joka siitä kyllä on pitänyt jo pitkään, ja jollain tapaa voisin esittää vaikka miedot kiitokset sinne suuntaan, luultavasti olisi jäänyt se vähäkin kuuntelu väliin ilman TOL:sta.
Nyt nimittäin olen kertaalleen ajanut korvieni läpi, ja toinen kerta menossa, kaikkiaan 89 biisiä joista osa toki vain liveversiota samoista kappaleista, ja tämä toimii mainiosti. Etenkin joko väistyvässä tai viipyvässä alakuloisuuden verhossa, joka oli oikeastaan fiilis johon tätä lääkkeeksi otin. Luulisin kyllä että tätä soi myös iloisemmissa merkeissä tässä kiinteistössä jatkoa ajatellen, vaikka heti ensi vuonna.
En aio ottaa tavakseni esitellä bändejä täällä, olen pelien ja elokuvien osalta vielä harjoitteluasteella tuossa esittely/arvostelupuuhassa, joten.


