Tulipa taas lämpöä sekä iholle että kuuppaan kun noin kello 16.25:n ruuhkaan kävelin rautatieasemalta Keskuskatua pitkin Akateemiseen kirjakauppaan ja takaisin. Matkalla olisi tehnyt mieli suorittaa lukuisia kertoja polvitaiveammuntoja edellä laahuilevien zombien kohdalla.
Ruuhka-aikaan remontoinnin vuoksi kavennetulla kadulla mennään hitaasti kuin pelättäisiin yli 10:een nousevan pulssin olevan ihmiskunnalle sukupuuttoa aiheuttava asia. Tunsin olevani ehjä Lada rikkinäisiä mersuja matelevalla autobaanalla germaaniassa. Ohi heti kun vastaantulijoiden verkkaisesti valuva massa näytti lomastaan tilaisuuden tulevan. Ymmärrän sunnuntaikävelyn kun halutaan katsella näyteikkunoita ja kadulla on yhtä paljon ihmisiä samalla osuudella Suomella uimamitaleita, mutta minkä takia sinne sekaan ängetään perjantaina nostattamaan lämpöä jo muutenkin yllättävän hikisellä reissulla.
Akateemisen ovilla bonuksena hermotelojen alle oli jäädä tekstiviestin kirjoittelua selvästikin vasta opetteleva naishenkilö.
Havuja perkele!



0 kommenttia ↓
Ei vielä kommentteja. Virtuaalikynä sauhuamaan alapuolelle, olkaa niin hyvä.
Jätä se kommentti?