Ensimmäinen ajatus kun kuulin tuosta kieltämättä surullisesta Kauhajoen ammuskelusta oli se, että taas lehdet repivät otsikoita. Ja nimenomaan otsikoita. Äsken luin eräänkin “uutisen” Ilta-Lehden sivuilta:
Poliisia kohti ammuttu
Ampuja paikannettu
Tämän jälkeen on muutaman lauseen ingressi jossa mainitaan otsikon sanat toistamiseen. Itse uutisen rungossa puhutaan pelkästään vahingoittuineista ja sairaaloiden reagoinnista. Minkä pohjalta tämäkin on taas otsikoitu? Niitä uutisia tehdään pelkän otsikon toivossa, laitetaan vähänkin uutta asiaa pelkkään otsikkoon ja loppu runko täytetään jo kerroituilla asioilla.
Lisäksi, keltainen lehdistö miettii mistä voisimme vielä repiä tekstiä sivuille sen sijaan että miettisivät mitä olennaista on vielä kertomatta. Toki taustoja voi selvittää ja niin edelleen, mutta tämä uutisien kierrättäminen uusilla otsikoilla on ärsyttävää ja idioottimaista. Joku päivä vielä vastaavia ampumavälikohtauksia tapahtuu roskalehdistön toimituksissa.
Niin ja sitten vielä siitä että pitäisikö tähän suhtautua osaaottavasti ja pilata oma päivä. Ei. Sekin on eräs asia mistä eräskin roskalehti teki uutista Jokelan tapahtumien jälkeen kun Tampereella jatkettiin yrityksen omaa elämää jo suunniteltujen juhlien muodossa. Jos jossakin lukee “Koko Suomi Suree”, niin mielestäni siinä on jo hieman liikaa draamaa haettu. Voisi toki ajatella että jotain tällaista voisi tapahtua lähelläni tai läheisilleni. Mitä sitten? Maailmassa on NIIN paljon muutakin kauheaa mitä lähelläni/läheisilleni voisi tapahtua, pitäisikö rakentaa bunkkeri ja piiloutua maailman kauheuksilta varmuuden vuoksi?
On ikävää että tällaista tapahtuu, ja ikävää on lehtien kirjoittelukin, aion silti jatkaa päivääni normaaliin tapaan. Olenko kylmä vai etäinen vai enkö vain ole tapahtumien keskipisteessä? Jotain kertoo kyllä se että tuo lehdistä avautuminen saa aikaan itsessäni voimakkaamman reaktion kuin itse kirjoittelun aiheuttanut tapahtuma.
