Tässä meni sitten 3 viikkoa lomalla, aika nopeasti. Suunnitelmia ei oikeastaan ollut muuta kuin suunnata Espooseen paremman puoliskon luokse ja katsoa sitten hieman mitä seuraavaksi. Suuta kuivasi kovasti ennen lomaa, ja sen sitten sai huomata viimeistään vappuna. Silloin join aivan liian vähän vettä ja kokolailla liikaa alkoholia. Morkkis kesti useamman päivän eikä se hyvää tehnyt muutenkaan.
Pari muuta kertaa tuli käytyä baarissa, ensimmäinen suoritus oli päivä-iltakänneillä suoriutuen kunnioitettavasti kotiin ilman ongelmia, toinen kerta suoriutuen taikuutta hipoen Helsingistä Lahteen muistamatta matkasta kuin pätkän Family Guyta junassa. Hauskaahan toki oli ollut, ilmeisesti. Krapula luultavasti vastasi sen hankkimiseen käytettyä vaivaa.
Loma tuntui ehkä siksikin lomalta pitkästä aikaa, ettei aikatauluja ollut valmiiksi mietittynä, ei ollut ahdistusta siitä että jotain pitäisi tehdä. Olin vain ja tein mitä jaksoin ja halusin. Ennen lomaa olin kyllä ajatellut tavata useampiakin tuttuja jotka pääkaupunkiseudulla asuu, mutta oikeastaan näin ainoastaan heitä joita tulee nähtyä muutenkin viikonloppuisin, tilaisuuden jättäminen tällä(kin) lomalla käyttämättä hieman harmittaa. Pakolla ei toki ihmisiä voi nähdä, eikä lomalla ole aina sellaista järjestelyahkeruutta kuin työviikolla saattaisi olla. Se että loma ei ollut pelkkää matkustelua, vaikutti varmasti siihenkin ettei töissä ollut aivan niin rasittavaa olla taas viime yönä kuin olisi voinut kuvitella.
