Tagi-arkisto: addiktio ↓

Jo ennen kuin Heroes alkoi näkymään Suomessa, siis silloin kuin sen esitys alkoi rapakon takana, sain suosituksen katsoa sitä. Samalta suosittelijalta joka varoitti Mangasta, suositteli Prison Breakia jne. En uskonut aiempia varoituksia enkä kyllä suosituksiakaan, ja tuloksena oli univelkaa jne vapaa-ajan katoamisia.

Nyt kun Heroes on pyörinyt sen aikaa Suomessakin ettei sitä buffata kovinkaan paljoa, tavallaan sattuman kautta päädyin katsomaan ensimmäisen kauden ensimmäisen jakson. Tuo tapahtui toissapäivänä ja nyt olen menossa jaksossa 14. Eipä ole liikoja nukuttu tällä viikolla. Toivon vain ettei kyseessä ole sarja joka suosion herättyä venytä asioiden ratkeamista.

Vihdoin loppui sekin. Joskus 2007 helmikuussa lipsahdin Travianin ääreen, ja nyt lähes vuosi myöhemmin olisi saatu päätökseen satojen pelaajien voimalla ja voimattomuudella voitokas kierros ensimmäisellä suomalaisella travian-serverillä.

Välillä tuli valvottua ja herättyä ihmeellisiin aikoihin pelin takia, kypsennys oli melkoinen välillä ja kaikkea sellaista mikä teki vuodesta melko pitkänkin. Nyt kun tuo on loppu, on toisaalta helpottunut olo, eikä se, että olin voittajien puolella, tunnu kumma kyllä kovinkaan palkitsevalta.

Nyt kun sitten vielä saisin tuon s6.fi serverin aloittamisen loppumaan hyvin pian ettei sitä kestä sitten seuraavaa vuotta.

Pelaan vieläkin Traviania Roomalaisilla. Aloitin joskus helmikuun alussa ja vasta kerran on ollut oikeasti lähellä lopettaminen. Koukutus on paha. Muutamia kertoja reilumpi kyrsiintyminen toimintaan tai muuten vain kyllästyminen on ollut mielessä, mutta eipä tuosta näytä eroon pääsevän.

Mikäli töissä tai kotona on liikaa aikaa eikä juuri sellaista aikaavievää puuhaa muuten yrittämättä löydy, suosittelen ainakin Travianista pysymään erossa.

Ehkä tämä tästä vielä itselläni helpottaa, riittävästi mokailee niin ehkä sitten into laantuu lopettamisen aikaansaamiseksi.

Company Of Heroes on verrattain tuore RTS-peli, THQ:n julkaisema ja pelilajin huippuja suoltaneen Relic:n tekemä. Peli on WWII teemaan pohjautuva todella hyvän näköinen ja addiktoiva tosiaikanaksu.

Pelin rakennuspisteitä saa hieman samaan tyylin kuin näiden yhtiöiden aiempi, sekin todella loistava, Dawn Of War peli asiaan suhtautuu, eli mitä enemmän alueita on hallinnassa/vallattu, sitä enemmän rakentamiseen ja yksiköiden luomiseen saa tarvittavia pisteitä. Eli ei mitään keräilyjuttuja vanhojen c&c-pelien tyyliin. Tämä ratkaisu tuntuu realistiseltakin, sillä mitä enemmän alueita pitää hallussaan, sitä enemmän tarvitsee yksiköitä.

CoH vaatii kyllä koneelta uskomattomia tehoja jos siitä aikoo nauttia niin nättien grafiikoiden kera kuin Relic on peliin ympännyt, sikäli huono asia jos omistaa vain keskitasoisen pelikoneen niin kuin minä. Mutta, tästä jatketaan, peli on loistava.

No niin, nyt sitten vasta sain katsottua tuon Sopranos jakson, eli siis kausi 6 osa 1. Ja olin miettinyt että jätänpä kakkososan myöhemmäksi, säästelen sitä, mutta jäi kyllä sellaiseen kohtaan, että tässä taitaa olla ihan pakko katsoaa myös toinen pätkä.

Pahus, näin näitä jaksoja tuli ahmittua myös DVD:ltä kun katsoin kaudet 1-5 jokaista jaksoa myöten. Siinä jää päiväunet todella vähiin, ja muutkin unet aika mitättömiksi kun pitäisi myös töissä käydä. Mutta, jiiihaa Sopranos.

update 17.45 eli Sopranos s6e02 kanssa sitten meni. On tämä kauheaa tämä koukussa oleminen.

Muistin tässä juuri, ehkä fysiologiselta kannalta erittäin yllättävän seikan, nimittäin sen, että Sopranos tv-sarjan kuudennen kauden kaksi ensimmäistä jaksoa olisivat valmiina katsottavaksi tässä tietokoneella. Niin se yllättävyys on siinä että tämän muistettuani piristyin huomattavasti. Plaseboa luultavasti, ei haittaa.

Sopranos nimittäin on tolkuttoman hyvä sarja, ja taidanpa pyrkiä asiasta kirjoittamaan myös lisää. Aiemmat 5 kautta toki löytyy DVD-levyinä hyllystä.

Taffelin Kartano perunalastuihin jää todella pahasti koukkuun. Hetki sitten avasin perunalastupussin, vaikka piti nukkumaan mennä. Kävi kuitenkin niin, että en saanut laskettua pussia kädestäni, vaan kävelin pitkin eteistä ja olohuonettani. Tiedostin erittäin selkeästi addiktion oireita ja ajattelin muutaman sanan aiheesta kirjoittaa. Kirjoittamisen aloittamista tosin haittasi juuri tuo koukkuun jääminen. Laskemattakin sain ynnättyä ainakin neljä kertaa kun olin lähes päästänyt otteeni irti pussista kun sieppasin sen takaisin tukevaan otteeseen ja hamusin sormet täyteen perunalastuja. Tunne oli hyvin selkeänä mielessäni, ajattelin että pakko syödä vielä muutama lastu, ja sama siis toistui. Epätodellinen havainto suorastaan.

Mikäli en olisi saanut päähäni ideaa kirjoittaa asiasta, luultavasti olisin nyt jo mussuttanut koko pussillisen perunalastuja. En vain kykene vastustamaan kyseisiä lastuja. Jos vielä mielin suoraan nukkumaan tästä, avattu pussi täytyy jättää rauhaan, kovasti vain epäilen…

Eli Civ4 vihdoin saatu testattua. Ulkoasu näytti edellisiä hienommalta, melko luonnollisesti, ja muutenkin lyhyt testaus antoi ymmärtää ettei legendaarista pelisarjaa ainakaan pahasti ole saatu pilattua. Kunhan viikonloppuna pääsee tutustumaan nimenomaan uusiin ominaisuuksiin, selvinnee jaksaako tuota tahkota aiempien versioiden tapaan kymmeniä tunteja putkeen. Tässä ei siis vielä paneuduttu peliin ilmoitusluontoisuutta enempää.

Civ4 on jo lähempänä. Mieletöntä. Civilization pelit ovat jo ensimmäisestä lähtien olleet todellakin riippuvuutta aiheuttavia. Muistan yhdenkin kerran kun aloitin iltapäivällä koulun jälkeen pelaamaan, pelasin ja pelasin, aamulla huomasin etten ihan ehtinyt ensimmäisille tunneille, ja kun lopetin pelaamisen, huomasin että viimeinenkin tunti oli jo loppunut. Siihen peliin jää koukkuun. Nyt on jo ruudunkaappauksiakin nähtävillä ja makealta näyttää.

Muutamia linkkejä: Gamespot Preview, Tuottajan haastattelu ja pelin sivut.

Tiedän ainakin yhden tai kahden henkilön innostuvan.